This article examines one institution’s transition from a legalistic approach for resolving cases of academic misconduct to a learning-centered approach that embraces peer-to-peer student-led meetings. The article provides detailed information on how to train students on conducting these meetings along with suggestions for future research. The results of this article provide a framework for institutions who wish to engage students in a learning-centered adjudication model for resolving cases.

Growing up on a farm in early twentieth-century rural Iceland, Karitas Ólafsdóttir, one of six siblings, yearns for a new life. But she is powerless against the fateful turns of real life and all its expectations of women. Pulled back time and again by design and by chance to the Icelandic countryside - as dutiful daughter, loving mother, and fisherman's wife - she struggles to thrive, to be what she was meant to be.

Itsenäisen Suomen filosofian historia tunnetaan sen läheisistä suhteista anglosaksiseen akateemiseen maailmaan. Autonomian aikana suomalainen akateeminen filosofia suuntautui sitä vastoin saksankieliseen Eurooppaan. Esittelen tässä tekstissä joitain esimerkkejä saksalaisen filosofian vaikutuksesta suomalaiseen filosofiaan autonomian aikana.

Eräs 1900-luvun kielifilosofian kiinnostavimmista aloitteista oli ehdotus, joka määritteli merkitykset kommunikaation avulla, puhujien intentioiden kautta. Tämä linja kehittyi aikanaan kuuluisaksi Paul Gricen ansiosta. Osoittautuu, että hyvin samantapaisia ajatuksia oli alustavasti esittänyt jo suomalainen Erik Ahlman useissa teksteissään vuodesta 1926 alkaen. Hänen tärkein innoittajansa oli silloin Anton Martyn kieliteoria. Ahlman tekee myös olennaisen erottelun: toisaalta puhujilla on yksityiset intentionsa, toisaalta kielen yleinen normisto säätelee ”pelin sääntöjen lailla” sitä mitä lauseella voi mielekkäästi ilmaista. Ilmeisesti Ahlman on etappi Martyn ja Gricen välillä (...) ja ehkä myös ensimmäinen, joka Suomessa teki varsinaista kielifilosofiaa. (shrink)